isoplanàtico 
i|so|pla|nà|ti|co
pronuncia: /,izoplaˈnatiko/
aggettivo

fisica detto di sistema ottico, esente da coma

  SINGOLARE PLURALE
MASCHILE isoplanatico isoplanatici
FEMMINILE isoplanatica isoplanatiche
SINGOLARE
MASCHILE isoplanatico
FEMMINILE isoplanatica

PLURALE
MASCHILE isoplanatici
FEMMINILE isoplanatiche

permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

isopieza (s. femm.)
isopiezo (agg.)
isopilocarpina (s. femm.)
isopiro (s. masch.)
Isopiro (s. masch.)
isoplanatico (agg.)
isoplesside (s. femm.)
Isoplesside (s. femm.)
isopleta (s. femm.)
isopleto (agg.)
isopo, Isopo (s. masch.)
isopode (s. masch.)
Isopodi (s. masch. pl.)
isopoliacido (s. masch.)
isopolimero (s. masch.)
isopolitia (s. femm.)
isopora (s. femm.)
isoporporina (s. femm.)


---CACHE--- 4