lanternàre 
lan|ter|nà|re
pronuncia: /lanterˈnare/
verbo transitivo

raro illuminare

Indicativo presente:  io lanterno, tu lanterni
Passato remoto:       io lanternai, tu lanternasti
Participio passato:        lanternato

Vedi la coniugazione completa


permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

Lantanoto (s. masch.)
lantea (s. femm.)
lanterna (s. femm.)
lanternaggio (s. masch.)
lanternaio (s. masch.)
lanternare (v. trans.)
lanternaria 1 (s. femm.)
lanternaria 2 (s. femm.)
lanternaro (s. masch.)
lanterniere (s. masch.)
lanternino (s. masch.)
lanternista (s. masch. e femm.)
lanternone (s. masch.)
lanternuto (agg.)
lantgravio (s. masch.)
lantopina (s. femm.)
lanuggine (s. femm.)
lanugine (s. femm.)
lanuginoso (agg.)
lanugo (s. femm.)


---CACHE--- 4