rinonciàre 
ri|non|cià|re
pronuncia: /rinonˈʧare/
verbo transitivo e intransitivo

variante arcaica di rinunciare

Indicativo presente:  io rinoncio, tu rinonci
Passato remoto:       io rinonciai, tu rinonciasti
Participio passato:        rinonciato

Vedi la coniugazione completa


permalink


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

rinominare (v. trans.)
rinominato (part. pass.)
rinominazione (s. femm.)
rinomiosi (s. femm.)
rinomo (s. masch.)
rinonciare (v. trans e intr.)
rinonecrosi (s. femm.)
rinopatia (s. femm.)
rinopiteco (s. masch.)
rinoplace (s. femm.)
Rinoplace (s. femm.)
rinoplastia (s. femm.)
rinoplastica (s. femm.)
rinopolipo (s. masch.)
rinopoma (s. masch.)
Rinopoma (s. masch.)
rinopomastide (s. masch.)
Rinopomastidi (s. masch. pl.)
rinopomasto (s. masch.)


---CACHE--- 4